Narsistisen kaltoinkohtelun vaikutukset jatkuvat pitkään sen jälkeen, kun uhri on tunnistanut, mitä ihmissuhteessa on tapahtunut.
Toipuminen alkaa, kun uhri saa vahvistuksen kokemukselleen ja hän pystyy näkemään narsistisen käyttäytymisen aidosti vahingollisena ja muuttumattomana.
Narsismin uhrin toipuminen
Get 30% Off
Narsistisen kaltoinkohtelun vaikutukset ja toipumisen alku
Narsistista kaltoinkohtelua esiintyy parisuhteissa, perheissä, ystävyyssuhteissa ja työelämässä. Suhteen luonne vaikuttaa siihen, mihin kaltoinkohtelu kohdistuu.
Puoliso pystyy käyttämään valtaa läheisyyden, yhteisen kodin, talouden tai lasten kautta. Vanhempi vaikuttaa lapseen aikana, jolloin tämän käsitys itsestä ja ihmissuhteista vasta rakentuu. Esihenkilö käyttää työrooliin kuuluvaa valtaa esimerkiksi työn arviointiin, tehtäviin ja uralla etenemiseen. Ystävyyssuhteessa vallankäyttö kohdistuu luottamukseen, vastavuoroisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Narsistisen väkivallan muodot eroavat toisistaan, mutta niiden seurauksissa näkyy myös samoja piirteitä. Narsistinen henkilö vähättelee, syyllistää, kontrolloi, vääristelee tapahtumia, rikkoo rajoja ja siirtää vastuuta omasta toiminnastaan muille. Hän käyttää muita painostamisen välineenä, levittää uhrista väärää tietoa tai esiintyy ulkopuolisille eri tavalla kuin kahdenkeskisissä tilanteissa. Pitkään jatkuva ristiriita puheen ja tekojen välillä vaikeuttaa tapahtumien arviointia. Uhri joutuu käyttämään yhä enemmän aikaa sen selvittämiseen, mitä tilanteissa todella tapahtui ja mistä hän itse vastaa.
Itsesyytös kuuluu narsistisen kaltoinkohtelun tavallisiin seurauksiin. Narsistinen henkilö sijoittaa ongelmien syyn uhriin toistuvasti, jolloin uhri alkaa pohtia omaa käytöstään, sanavalintojaan, ratkaisujaan ja ominaisuuksiaan. Ajatus omasta syyllisyydestä antaa samalla näennäisen mahdollisuuden ratkaista tilanne. Jos ongelma johtuu omasta toiminnasta, sitä muuttamalla asian pitäisi korjaantua. Asiantuntijakirjallisuudessa itsesyytös yhdistyy juuri vastuun sisäistämiseen, tapahtumien selittämisen tarpeeseen ja yritykseen palauttaa hallinnan tunne.
Mitä toipumisessa tapahtuu
Toipumisessa uhri alkaa ymmärtää, mitä kaltoinkohtelu aiheutti hänen ajattelulleen, tunteilleen, identiteetilleen, rajoilleen ja ihmissuhteilleen. Hän erottaa oman vastuunsa narsistisen henkilön vastuusta.
Uhri vahvistaa rajojaan ja luottamusta omiin havaintoihinsa. Hän käsittelee häpeää, syyllisyyttä ja menetyksiä. Samalla hän opettelee tunnistamaan ihmissuhteita, joissa kunnioitetaan rajoja, otetaan vastuuta omasta käytöksestä ja kohdellaan muita tasavertaisesti.
Toipumisen myötä narsistinen henkilö vie vähemmän tilaa ajatuksissa. Uhrin energia vapautuu tapahtuneen selvittämisestä ja narsistin käyttäytymisen jatkuvasta selittämisestä omiin ihmissuhteisiin, työhön, kiinnostuksen kohteisiin ja omiin valintoihin.
Kaipaatko apua toipumiseen?
Katkaise yhteys ja palauta oma voimasi
Kuuntele video Terapia MentoreanYouTube-kanavalta tai Spotifystä.
Toipuminen riippuu siitä, missä ihmissuhteessa kaltoinkohtelu tapahtui
Narsistisen kaltoinkohtelun seurauksissa on yhteisiä piirteitä, kuten itsesyytöksiä, häpeää, epävarmuutta ja luottamuksen heikkenemistä. Suhteen luonne vaikuttaa siihen, mitä uhri on menettänyt ja mitä hänen täytyy toipumisessa käsitellä.
Parisuhteessa korostuvat kiintymys, yhteinen elämä ja traumaside. Narsistisen vanhemman vaikutukset ulottuvat lapsuudessa rakentuneeseen käsitykseen itsestä, hyväksynnästä ja rajoista. Sukulais- ja ystävyyssuhteissa keskeisiä ovat luottamus, lojaalisuus ja kuuluminen yhteiseen ryhmään. Työelämässä kaltoinkohtelu kohdistuu ammatilliseen asemaan, osaamiseen, maineeseen ja työyhteisön ihmissuhteisiin.
Narsistisesta parisuhteesta toipuminen
Parisuhteessa uhri on rakentanut narsistisen henkilön kanssa yhteistä elämää. Suhteeseen kuuluvat kiintymys, läheisyys, koti, talous, yhteiset kokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat. Ero merkitsee siksi useiden asioiden menetystä samanaikaisesti. Traumaside syntyy läheisyyden ja kaltoinkohtelun vuorottelusta. Hyvät vaiheet ylläpitävät toivoa suhteen korjaantumisesta. Arvostelu, torjunta, syyllistäminen ja kontrollointi rikkovat turvallisuuden tunnetta. Kun hyvä vaihe palaa, uhri kokee helpotusta ja kiintymys vahvistuu uudelleen. Tämä tekee irrottautumisesta vaikeaa. Eron jälkeen uhri käy suhdetta mielessään läpi. Hän pohtii, mitä tapahtui, miksi toinen muuttui ja miksi hän itse jäi suhteeseen. Hyvät muistot saavat suuren merkityksen ja sekoittuvat kokemuksiin kaltoinkohtelusta. Toipumisessa uhri tarvitsee realistisen kokonaiskuvan suhteesta. Hän käsittelee myös pettymystä siihen tulevaisuuteen, jota hän uskoi rakentavansa. Yhteiset lapset ehkä pitävät yhteyden narsistiseen vanhempaan. Tällöin toipumiseen kuuluu vain rajattu ja asiallinen viestintä. Huoltokiista, jatkuva riitely tai lapsen käyttäminen vanhempien välisessä konfliktissa kuormittavat uhria myös parisuhteen päättymisen jälkeen. Toipumisessa korostuvat rajat, oman reagoinnin hallinta ja vanhemman ja lapsen välisen suhteen suojaaminen. Parisuhteen jälkeen uhri rakentaa uudelleen luottamusta omaan arviointikykyynsä. Hän harjoittelee tunnistamaan vastavuoroisen suhteen, jossa molemmat ottavat vastuuta omasta toiminnastaan ja kunnioittavat toistensa rajoja.
Narsistisen vanhemman vaikutuksista toipuminen
Narsistisen vanhemman vaikutus alkaa lapsuudessa, jolloin lapsi rakentaa käsitystä itsestään ja ihmissuhteista. Vanhemman hyväksyntä saattaa riippua suoriutumisesta, tottelemisesta tai vanhemman tarpeisiin mukautumisesta. Lapsi oppii tarkkailemaan vanhemman reaktioita ja muokkaamaan käyttäytymistään niiden mukaan. Lapsi joutuu toisinaan myös kantamaan vastuuta vanhemman tunteista. Hän rauhoittelee, miellyttää tai huolehtii vanhemmasta. Tällainen parentifikaatio siirtää lapselle aikuiselle kuuluvaa vastuuta. Samalla lapsen omat tarpeet, rajat ja tunteet saavat vähemmän tilaa. Aikuisena uhri kantaa mukanaan lapsuudessa opittuja käsityksiä vastuusta ja syyllisyydestä. Rajojen asettaminen vanhemmalle herättää helposti syyllisyyttä. Vanhemman pettymys, loukkaantuminen tai syytökset aktivoivat vanhan kokemuksen siitä, että lapsen tehtävä on huolehtia vanhemman hyvinvoinnista. Toipumisessa uhri erottaa oman vastuunsa vanhemman vastuusta. Hän tarkastelee myös sitä, millaisen kuvan vanhempi rakensi hänestä ja mitkä käsitykset hän tunnistaa omikseen. Työ koskee identiteettiä, rajoja, syyllisyyttä ja oikeutta tehdä omia valintoja. Tähän toipumiseen kuuluu myös suru. Uhri käsittelee sitä vanhemmuutta ja lapsuutta, jota hän tarvitsi. Samalla hän tarkastelee lapsuudessa syntyneiden mallien vaikutusta parisuhteisiin, ystävyyssuhteisiin ja työelämään. Asiantuntijat liittävät narsistisen vanhemman vaikutuksiin juuri ehdollisen hyväksynnän, itsesyytökset, syyllisyyden, rajojen vaikeudet ja oman identiteetin rakentamisen.
Narsistisesta sukulais- tai ystävyyssuhteesta toipuminen
Sukulais- ja ystävyyssuhteissa kaltoinkohtelu kohdistuu luottamukseen, lojaalisuuteen ja ryhmään kuulumiseen. Narsistinen henkilö käyttää hyväkseen yhteistä historiaa, läheisyyttä tai sosiaalista verkostoa. Hän saattaa puhua toisista selän takana, levittää vääristeltyä tietoa tai vetää muita ihmisiä ristiriitaan mukaan. Triangulaatiossa narsistinen henkilö rakentaa ristiriitaa kahden muun ihmisen välille. Hän kertoo toiselle, mitä joku kolmas muka sanoi tai ajatteli, ja käyttää tätä tietoa oman asemansa vahvistamiseen. Tällainen toiminta synnyttää epäluottamusta perheissä, ystäväpiireissä ja muissa ryhmissä. Asiantuntijat kuvaavat tämän yhtenä narsistisissa perhe- ja ystävyyssuhteissa esiintyvänä vallankäytön tapana. Sukulaisuussuhteessa kaltoinkohteluun liittyvät myös perheen vanhat roolit. Yksi sisarus saa suosikin aseman, toinen joutuu syntipukiksi ja kolmas toimii sovittelijana. Aikuisuudessa perhe saattaa edelleen odottaa uhrilta samaa roolia. Rajan asettaminen rikkoo totuttua asetelmaa ja herättää muissa vastustusta. Ystävyyssuhteessa menetys kohdistuu luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Uhri on saattanut jakaa ystävän kanssa hyvin henkilökohtaisia asioita ja pitää suhdetta läheisenä. Pettymys tuntuu suurelta, kun toinen käyttää tätä luottamusta hyväkseen, vähättelee kokemuksia tai levittää yksityisiä asioita eteenpäin. Toipumisessa uhri arvioi suhteen merkityksen uudelleen. Hän päättää, millainen yhteydenpito tukee hänen hyvinvointiaan ja millaiset rajat hän tarvitsee. Samalla hän vahvistaa suhteita ihmisiin, joiden toiminta perustuu vastavuoroisuuteen, luottamukseen ja kunnioitukseen.
Työpaikan narsistisesta vallankäytöstä toipuminen
Työpaikalla narsistinen kaltoinkohtelu kohdistuu ammatilliseen asemaan ja osaamiseen. Narsistisesti käyttäytyvä esihenkilö, kollega tai alainen vähättelee toisen työtä, siirtää vastuuta, panttaa tietoa, ottaa kunniaa toisen työstä tai pyrkii heikentämään tämän asemaa työyhteisössä. Esihenkilöllä on lisäksi muodollista valtaa. Hän arvioi työtä, jakaa tehtäviä ja vaikuttaa uralla etenemiseen. Pitkään jatkuva epäasiallinen arvostelu horjuttaa ammatillista itseluottamusta. Uhri alkaa tarkistaa työtään tavallista enemmän ja käyttää energiaa oman toimintansa puolustamiseen. Työyhteisön reaktiot vaikuttavat kokemukseen. Johdon, HR:n tai työkavereiden tuki vahvistaa uhrin kokemusta siitä, että asia otetaan vakavasti. Narsistista henkilöä suojeleva työyhteisö lisää epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja heikentää luottamusta organisaatioon. Tilanteen aikana dokumentointi auttaa uhria suojaamaan asemaansa. Sovitut tehtävät, päätökset, palaute ja oma työpanos kannattaa kirjata. Työpaikan jälkeen toipuminen kohdistuu ammatilliseen itseluottamukseen. Uhri erottaa narsistisen henkilön antaman palautteen todellisesta osaamisestaan. Hän käsittelee myös menetettyjä mahdollisuuksia, epäoikeudenmukaisuutta ja pettymystä työyhteisöön. Uudessa työpaikassa aikaisempi kokemus vaikuttaa helposti tulkintoihin. Tavallinen palaute, esihenkilön kutsu keskusteluun tai työtoverin eriävä mielipide saattaa aktivoida vanhan varautumisen. Toipumisen myötä uhri arvioi uuden työyhteisön tapahtumia nykyisten tekojen perusteella ja palauttaa luottamusta omaan ammattitaitoonsa.
Asiakaspalaute
Terapia eteni tehokkaasti, ja jokaisesta kerrasta sain apua. Kanssakäyminen Maijan kanssa oli välitöntä ja kannustavaa.
Koin vahvaa luottamusta, tukea ja turvaa hyvinkin vaikeiden ja henkilökohtaisten teemojen äärellä. Koin tulleeni kaikessa kuulluksi ja ymmärretyksi. Jos uutta työstettävää ilmaantuu, käännyn ehdottomasti uudestaan Maijan puoleen.
Todella hyvä kokemus kaikin tavoin, iso kiitos ja suositus!
Asiakas, 45
Narsistisen perheen dynamiikka
Kuuntele miniluento Terapia MentoreanYouTube-kanavalta.
